8. syyskuuta 2012

Seikkailullinen päivä

Moikka! Lisäilen nyt vähän kuvia mun eilisestä päivästä. Kuten sanoinkin, mulla ei ollut eilen tavallinen koulupäivä, vaan osallistuin liikan seikkailukurssille. Kurssi kesti tämän päivän ja järjestettiin Hyvinkäällä. Nää kuvat on muuten otettu pokkarilla, niin laatu ei välttämättä ole se sama tuttu :).
Tässä lähettiin pirteenä melomaan! Eli meijän päivä alko kanootilla melomisella. Melottiin eka Kytäjärven läpi, jonka jälkeen kannettiin kanootti padon yli ja lähettiin melomaan Kytäjokea pitkin. Järvellä oli raskaampaa meloa, kun tuuli ja muutenkin vasta opetteli melomaan. Meloin Sannin kanssa, joka oli kokeillut tota jo aikasemmin, ni se alotti takana, eli ohjasi.
Toi joen pätkä oli aika mielenkiintosta meloa. Oltiin tollein joen pohjalla ni maisemia ei oikein ollut. Matkan varrella oli ties mitä yllätyksiä. Väisteltiin tukkeja ja onkia, jouduttiin alittamaan silta makuultaan, ja jopa kiertämään jonkun pellon kautta, kun jonkun laituriviritelmä oli ihan vedenpinnassa, eikä siitä uskallettu mennä yli. Matkaa koko melonnalle tuli 8km, ja tuntu sen jälkeen kyllä että käsiä ei tartte hetkeen treenata...
Melonnan jälkeen meillä oli pieni tauko, ja mentiin ryhmiin. Sen jälkeen lähettiin patikoimaan. Patikointi suju vielä ihan hyvin, mutta sen jälkeen alko kamalin osuus: suunnistus. Yleisesti suunnistus on ihan okei, mutta nyt meijän suunnistus oli sellaista, että mentiin hakemaan kivi kivikosta ja sen jälkeen harhailtiin ympäri Usmin metsiä. Kaikkein pahin oli kun rämmittiin ylösalas harjuja, eikä meinattu löytää oikeaan paikkaan. Niin ja samaan aikaan sato kaatamalla. Siinä vaiheessa meinas usko loppua ja olin aika räjähdyspisteessä...
Kun vihdoin ja viimein löydettiin perille, fiilikset oli ihan hyvät! Meillä oli nimittäin suunnistuksen lopuksi vaijerilaskeutuminen! Eli laskettiin vaijeria pitkin alas, vähän ku rotkon pohjalle! Se oli ihan mieletöntä, ja haluun kokeilla sitä joskus uusiks :D. Musta kuulemma myös lähti päivän kovimmat äänet, en ihmettele, se alku on aika pelottavan tuntusta ku pitäis vaa nostaa jalat ilmaan ja lähtee liikkeelle.
Tää kertoo ehkä vähän millasta se oli, se lähti siis tuolta puitten latvojen korkeudelta ja lasketu maahan patjoille.

Tän jälkeen lähettiin syömään eväitä ja oottelemaan muita ryhmiä. Kävi vähän sääliks kun yks ryhmä harhaili mettässä vielä tunnin pidempää kun me. Nuotion jälkeen meillä oli vielä pieniä pisteitä missä saatiin kokeilla mm. intiaanipyssyä ja kirveenheittoa. Paras ja päivän pelottavin osio oli kalliolaskeutuminen. Laskeuduttiin siis 10m korkealta kalliolta alas. Kallio oli vielä kaikenpäälle aika liukas, kun oli satanut. Mua pelotti ihan hirveesti aluks, varsinki ku jalkojen ote lipes. Selivisin kumminki maahan, ja nyt tuntuu että kyl tota vois kokeilla uudestaankin joskus.

Tällänen oli meijän seikkailukurssi. Meijän pitkää kyllä käydä suunnistamassa vielä jollain iltarasteilla parin viikon päästä. Ei se kumminkaan ihan kamalaa ole, että ehkä mä selviän :).

2 kommenttia: